Miksi työhaastattelussa kysytään outoja kysymyksiä?

Moni työhaastattelussa ollut on kokenut sen hetken, kun rekrytoija esittää oudon kysymyksen. Sellaisen, että sitä jää miettimään mikä merkitys kysymyksellä on. Se saattaa joskus tuntua turhalta varsinkin silloin, jos kysymyksen tarkoitus jää epäselväksi. Kaikilla kysymyksillä on kuitenkin tarkoituksensa tai ainakin rekrytoijan on hyvä miettiä kysymykset etukäteen tarve ja tarkoitus tunnistaen.

Erilaisia kysymystyyppejä voivat olla mm.

  • Luovuutta testaavat kysymykset
    • ”Mikä laulu kuvaa sinua parhaiten?”
  • Matemaattista arviointikykyä testaavat kysymykset
    • ”Kuinka monta saippuakuplaa tähän huoneeseen mahtuisi?”
  • Hakijan kykyä selittää asioita testaavat kysymykset                          
    • ”Selitä meille jokin vaikea asia yksinkertaistetusti, josta tiedät paljon.”
  • Avoimet kysymykset, joilla pyritään selvittämään hakijan arvo- ja ajatusmaailmaa
    • ”Tulos vai laatu?” ”Järki vai tunteet?”
  • Tunnelman rentouttamiseen pyrkivät kysymykset
    • ”Onko sinulla sisaruksia? Kuinka tulette toimeen?”

Miten lähteä vastaamaan outoihin kysymyksiin?

Kysymysten yksi tarkoitus on usein yllättää hakija. Tilanteessa voidaan tarkastella vastauksen sisällön lisäksi hakijan reaktiota ja tapaa lähteä rakentamaan vastausta. Yllätettynä saattaa ensimmäinen ajatus olla, ettei kysymykseen osaa vastata. Toinen saattaa alkaa miettimään, että mitä minun odotetaan nyt vastaavan. Hyvä uutinen on, että tällaisiin kysymyksiin ei ole listaa oikeista ja vääristä vastauksista. Tärkeämpää on tunnistaa omat reaktiot ja tätä tunnistamista voi treenata etukäteen. Silloin tunteet saa hallintaa nopeammin ja näin otettua tilanteen haltuun.

Miksi rekrytoijat sitten kysyvät tällaisia yllättäviä kysymyksiä? Rekrytoijankin tehtävä on haastava – alle tunnissa pitäisi pystyä saamaan mahdollisimman paikkansapitävä ja kattava kuva hakijan persoonasta, tulevaisuuden tavoitteista, osaamisesta ja sopivuudesta tehtävään sekä työyhteisöön. Monet firmat koittavat myös kartoittaa, onko heillä resursseja kouluttaa hakijalle tiettyjä asioita ja millä tavalla tämä suhtautuu yllättäviin tilanteisiin tai lähtee ratkomaan ongelmia. Yksi tapa saada selville esimerkiksi hakijan soveltuvuutta tehtävään, joka vaatii jatkuvasti uusien, yllättävienkin ongelmien ratkomista, on kysyä hakijalta yllättäviä ja oudonkuuloisia kysymyksiä.

Kysymyksen yllättäessä ei tarvitse lähteä hätiköimään omaa vastaustaan. Tosin moni sanoo, että ensimmäiseen ajatukseen kannattaa usein luottaa. Voit kuitenkin rauhassa ottaa omat reaktiosi vastaan ennen kuin lähdet vastaamaan. Voit pohtia vastaustasi myös ääneen sekä sitä, miten lähdet sitä rakentamaan. Monen kysymyksen kohdalla saat tuotua hyvin esiin omia vahvuuksiasi. On myös hyvä muistaa, että voit kysyä rekrytoijalta tarkentavia kysymyksiä, kuten tarkoitetaanko ilmapalloilla pieniä vesi-ilmapalloja vai mahdollisesti isoja vappupalloja. Näin saat myös pelattua aikaa puolellesi.

Mitä vastauksissa kannattaa tuoda esiin?

Vastauksissa voit tuoda esiin omia kokemuksia ja tarinoita. Voit ottaa niistä mukaan kontekstia, jolloin vastaaminen on monelle helpompaa. Esimerkit ja tarinat jäävät paremmin kuulijan mieleen ja nostavat esiin kiinnostusta ja sitä myöten usein myös tarkentavia kysymyksiä. Näin saat kerrottua omista vahvuuksistasi vielä paremmin.

Vastatessasi vahvuuksiasi ja heikkouksiasi koskeviin kysymyksiin on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, ettet huijaa – työtehtävän kannalta hyödyllisten omien hyvien puolien ja osaamisen kertominen on ensiarvoisen tärkeää, mutta muista, että epärehellisyys ei vie pitkälle. Jotta osaisit olla mahdollisimman rehellinen, sinun on tärkeää opetella tuntemaan itsesi: missä olet hyvä, missä asioissa et ole parhaimmillasi ja ennen kaikkea mitä todella haluat tehdä työksesi? Mikä sinua eniten motivoi ja saa viihtymään työpaikalla? Millaisista työtehtävistä et pidä ollenkaan? Kun tunnet itsesi mahdollisimman hyvin, opit etsimään sinulle sopivia työyhteisöjä ja -tehtäviä.

Kysymykset, joissa hakijan odotetaan tekevän valintoja kuten tulos vai laatu on hyvä miettiä, millaiseen yritykseen olet hakemassa. Tässäkin hyvänä vinkkinä on puhua ajatuksiaan ääneen. Näin saat tuotua esiin sen, että usein eri konteksteissa vastaus muuttuu, vaikka nyt pitäisikin valita toinen.

Yhteenvetona vinkit miten kysymyksiin kannattaa lähteä vastaamaan

  • Älä pelkää vastaamista, kokeile heittää ilmoille ensimmäinen asia, joka tulee mieleesi.
  • Jos et keksi mitään vastausta, älä huoli – voit myöntää, että kysymys on vaikea, koska se todennäköisesti onkin.
  • Ole rehellinen – ei kannata esittää mitään tai huijata rekrytoijaa.

Ja viimeinen vinkki on, että treenaa. Ota avuksi tämän blogin kysymyslista ja mieti, miten vastaisit kysymyksiin. Treenikaveriksi voi ottaa vaikka kaverin tai kollegan.

Lisää vinkkejä eri kysymyksien tarkoituksiin löydät Coollan ilmaisesta webinaaritallenteesta täältä.