Pohjoismainen työvoimapalvelumalli

Toukokuussa 2022 astuu voimaan uusi, pohjoismainen työvoimapalvelumalli. Tämä sanahirviö tarkoittaa käytännössä sitä, että työnhakijalta vaadittavaan toimintaan tulee muutoksia. Eli vielä selkeämmin: TE-toimiston kanssa ei enää asioida samalla tavalla kuin aiemmin. Mikä siis muuttuu?

Mikä ihmeen pohjoismainen työvoimapalvelumalli?

Toukokuussa 2022 astuu voimaan uusi, pohjoismainen työvoimapalvelumalli. Tämä sanahirviö tarkoittaa käytännössä sitä, että työnhakijalta vaadittavaan toimintaan tulee muutoksia. Eli vielä selkeämmin: TE-toimiston kanssa ei enää asioida samalla tavalla kuin aiemmin. Mikä siis muuttuu?

Muutokset pähkinänkuoressa

HUOM! Tässä blogissa viitataan vain TE-toimistoon, mutta yhtä lailla uudistus koskee työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevia kuntia, jolloin kunta tarjoaa asiakkailleen palvelut, joihin tässä viitataan pelkkänä TE-toimistona.

Työnhakija hakee työtä omatoimisesti, kuten ennenkin. Muutoksena aiempaan työnhakijalle luvataan yksilöllistä tukea varhaisemmassa vaiheessa kuin vanhassa mallissa. Tukea saa myös aiempaa tiheämmin eli useammin. TE-toimistot siis käyvät työnhakijan kanssa aiempaa tiiviimpää vuoropuhelua työnhakuun liittyen. Lisäksi työnhakijalta edellytetään – jos siis haluaa saada työttömyysetuutta – tiettyä määrää haettuja työmahdollisuuksia (eli töitä), lähtökohtaisesti neljää kuukaudessa.

Tiivistetysti voisi sanoa, että mallilla pyritään saamaan työnhakijoille töitä aiempaa nopeammin. Tätä tuetaan mahdollisimman tehokkailla yksilöllisillä palveluilla ja aktiivisemmalla vuorovaikutuksella hakijan kanssa. Hakemalla sovittua määrää työmahdollisuuksia työttömyysetuudet pysyvät ennallaan.

Mallin toimivuus pyritään takaamaan 70 miljoonan euron vuotuisella lisäbudjetilla. Käytännössä se tarkoittaa noin 1200 uutta TE-toimiston virkailijaa palvelemassa työnhakijoita tiiviimmin, tehokkaammin ja yksilöllisemmin.

Taustaa – Miten tähän päädyttiin?

Uudistuksen tavoitteena on siirtyä passiivisena pidetystä työvoimapalvelumallista aktiivisempaan. Samalla tavoitellaan palveluiden aiempaa tehokkaampaa kohdistamista työntekijöiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Kaikkihan eivät tarvitse TE-toimistolta samaa palvelua, joten on tärkeää tunnistaa asiakkaan tarve ajoissa ja toimia sen mukaisesti.

Yhtenä taustasyynä on ollut Suomen heikohko työllisyysaste verrattuna muihin Pohjoismaihin, samoin työllisyyspalveluiden määrä ja laatu. Työllisyysasteen korottaminen puolestaan nähdään edellytyksenä hyvinvointivaltion säilyttämiselle ja kehittämiselle.

Mallin odotetaan nopeuttavan työhön pääsyä ja kohtuullistavan työttömyysturvan seuraamusjärjestelmää. Työnhakija siis pysyy työttömänä vähemmän aikaa ja mahdollisen laiminlyönnin tehdessään ei tule rangaistuksi yhtä paljon kuin aiemmin.

Työnhakijan arki muuttuu

Uusi malli tuo mukanaan luonnollisesti muutoksia myös työnhakijoiden arkeen. Jatkossa työnhakijan saama palvelu on aiempaa yksilöllisempää ja ensimmäinen kohtaaminen TE-toimiston asiantuntijan kanssa tapahtuu varhaisemmassa vaiheessa – enintään viisi päivää työnhakijaksi ilmoittautumisen jälkeen. Tätä voi tarvittaessa lisäksi edeltää työnhakijan tilanteen alustava kartoitus ja neuvominen esimerkiksi työttömyysetuuden hakemisessa.

Ensikontaktin jälkeen tukea saa aiempaa tiiviimmin. Työnhaun ensimmäisten kolmen kuukauden aikana työnhakija tapaa TE-toimiston asiantuntijan kahden viikon välein. Jos työnhaku kestää yli kuusi kuukautta, tiivis palvelujakso toistuu kuukauden ajan. Tapaamisten välillä työnhakija hakee sovitusti työmahdollisuuksia ja osallistuu palveluihin työllistymissuunnitelmassa sovitusti.

Nykyisessä mallissa alkuhaastattelu on järjestetty kahden viikon kuluessa ja sen jälkeiset haastattelut kolmen kuukauden välein.

Jatkossa työnhakija pystyy aiempaa paremmin vaikuttamaan omaan työnhakuunsa ja päättämään itse, mitä työmahdollisuuksia hakee. Kuitenkin on edelleen mahdollista, että TE-toimisto lähettää työtarjouksia. Velvoittaviksi ne kuitenkin muuttuvat vasta, kun työttömyyttä on kestänyt vähintään kuusi kuukautta alkuhaastattelusta laskien, tai jos työnhakija ei ole raportoinut hakeneensa sovittua määrää työmahdollisuuksia.

Sovittu haettavien työmahdollisuuksien määrä kirjataan henkilökohtaiseen työllistymissuunnitelmaan. Määrä voi olla enintään neljä työmahdollisuutta kuukaudessa, mihin lasketaan mukaan TE-toimiston tarjoamien työpaikkojen hakeminen. Sovittu määrä voi olla pienempi esimerkiksi silloin, jos työmahdollisuuksia ei ole tai jos hakija on osittain työkyvytön. Tässäkin työnhakijan tilanne arvioidaan yksilöllisesti.

Velvollisuus hakea työtä

Työnhaku on edelleen edellytys työttömyysetuuden saamiselle, uutuutena tulee kuukausittainen työmahdollisuuksien hakemisen vähimmäismäärä. Kuukaudessa pitää hakea useimmissa tapauksissa vähintään neljää työmahdollisuutta, minkä ei pitäisi aiheuttaa aktiiviselle työnhakijalle muutosta nykyiseen.

Velvoittavalla tarkoitetaan, että sen mukaan on toimittava, tai työttömyysetuuden perusteita voidaan arvioida uudelleen. Tällöin on mahdollista joutua karenssiin, jonka ajalta työttömyysetuutta ei makseta – esim. velvoittava työtarjous tarkoittaa, että TE-toimiston ehdottamaan työhön on haettava, ellei ole pätevää syytä olla hakematta. Jos kuitenkin hakee työmahdollisuuksia sovitusti, eivät TE-toimiston työtarjoukset ole velvoittavia.

Työtä ja työmahdollisuuksia

Siis mikä työmahdollisuus? Mitä pitää hakea saadakseen tukea? Työmahdollisuudella tarkoitetaan työnhakua, mutta hieman laajemmassa mielessä kuin työhakemuksen lähettämistä avoimeksi ilmoitettuun työpaikkaan.

Työmahdollisuuden hakemiseksi lasketaan ”työhakemusten tekeminen, avoimen työhakemuksen laittaminen yritykseen, joka ei ole ilmoittanut haettavana olevista työpaikoista, sekä muut suorat työnhakuun liittyvät yhteydenotot työnantajiin”, Työ- ja elinkeinoministeriö kirjoittaa sivuillaan.

Tarkennuksena vielä, että haetun työmahdollisuuden täytyy olla sellainen, johon työnhakijan voi odottaa työllistyvän. Ammattihitsaaja siis lähtökohtaisesti hakee hitsaajan töitä – tai muita omaan osaamiseen soveltuvia tehtäviä – eikä tuhlaa aikaansa päiväkodin opettajan tai sydänkirurgin tehtäviin pyrkimiseen. Tämän pitäisi myös estää ”turhien” hakemusten lähettäminen, kun jokaisen haettavan työmahdollisuuden pitäisi sopia hakijalle.

Entä jos rikkoo asetetun velvollisuuden?

Ensimmäisestä unohduksesta tai muusta laiminlyönnistä seuraa muistutus. Menettelyn toistuessa TE-toimisto asettaa viisi etuuspäivää kestävän karenssin. Seuraavasta kerrasta tässä porrastetussa mallissa seuraa 10 etuuspäivää karenssia ja sen jälkeisestä laiminlyönnistä oikeus työttömyysetuuteen menetetään toistaiseksi.

Nykyisessä mallissa, joka jää unholaan uuden mallin astuessa voimaan, seuraukset ovat olleet huomattavasti jyrkemmät. Heti ensimmäisestä jättämättä haetusta, TE-toimiston tarjoamasta työstä on seurannut 60 päivän karenssi, joten tämän osalta muutos on huomattavan lempeä hakijan eduksi.

Myös varmasta työpaikasta kieltäytymisen seuraukset pienenevät. Nykyisin saa lähtökohtaisesti 90 päivän korvauksettoman määräajan, jos kieltäytyy vastaanottamasta tarjottua työtä, kun uudessa mallissa vastaava aika on siitä puolet, eli 45 päivää.

Vaikutukset lomautetuille ja lyhennettyä työviikkoa tekeville

Lomautetun kanssa sovitaan haettavien työmahdollisuuksien määrästä vasta toisessa työnhakukeskustelussa, kun lomautusta on kestänyt kolme kuukautta ensimmäisestä keskustelusta laskien. Tätä ennen työnhakuvelvollisuutta ei ole. Osa-aikaisesti lomautetun (jos työaikaa on lyhennetty) on haettava vähintään yhtä työmahdollisuutta kolmen kuukauden aikana.

Myös lomautetuille järjestetään alkuhaastattelu. Ensimmäisten kolmen kuukauden aikana lomautettu voi halutessaan pyytää viisi täydentävää työnhakukeskustelua. Lomautuksen kestettyä kolme kuukautta lomautetun kanssa järjestetään työnhakukeskustelu, paitsi jos lomautus on juuri päättymässä. Työnhakuvelvoite ei myöskään astu voimaan, jos lomautuksen tiedetään päättyvän enintään kuukauden sisällä aikataulun mukaisesta työnhakukeskustelusta lomautuksen kestettyä kolme kuukautta.

Kuuden kuukauden lomautuksen jälkeen pidetään kaksi täydentävää työnhakukeskustelua – myös työaikaa lyhentämällä lomautetuille, jos työaika on alle neljä tuntia viikossa

Muilta osin kokoaikaisesti lomautetut rinnastetaan työttömiin.

Vaikutukset osa-aikatyötä tekeville

Osa-aikatyötä tekevän työnhakijan on haettava vähintään yhtä työmahdollisuutta kolmen kuukauden aikana. Työnhakukeskustelu järjestetään kolmen kuukauden välein. Tämä koskee myös alle neljä tuntia viikossa tekeviä osa-aikaisia työntekijöitä sekä niin sanotulla nollatuntisopimuksella työskenteleviä, joiden sopimuksessa ei ole taattu yhtään työtunteja.

Vaikutukset (lyhytkestoisiin) opintoihin

Opinnoista sovitaan työllistymissuunnitelmassa ennen niiden alkamista. Yli kuukauden kestävien, työttömyysetuudella tuettujen opintojen aikana työnhakijalle ei lähtökohtaisesti järjestetä työnhakukeskusteluja. Enintään kuukauden kestävissä työttömyysetuudella tuetuissa opinnoissa tai työvoimakoulutuksessa olevalla on työnhakuvelvollisuus.

Lyhytkestoisesti opiskeleviin sovelletaan ylempänä käsiteltyä lomautetun työnhakuvelvollisuutta, vaikka olisi samalla osa-aikatyössä.

Yhteenveto

Mikä siis muuttuukaan? Työnhakija saa enemmän ja yksilöllisempää tukea työnhakuun. Hakija saa myös enemmän vapautta työnhakuun, kunhan hakee vähintään sovitun määrän (yleensä neljä) työmahdollisuuksia kuukaudessa. Tällöin TE-toimiston työtarjouksista tulle velvoittavia vasta kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen. Uudessa työvoimapalvelumallissa on myös aiempaa kevyemmät karenssit.

Lue lisää aiheesta täältä: https://tem.fi/usein-kysyttyja-kysymyksia-pohjoismaisesta-tyovoimapalvelumallista